hiljainen mieli

Katsotaan mitä tapahtuu vai tapahtuuko mitään. Kaikella on tarkoituksensa, kaikki vaikuttaa kaikkeen sillä kaikki on yhteydessä kaikkeen. Hauskaa että olet vielä mukana. On mielenkiintoista havaita mitä tapahtuu, miten kirjoittamiseni etenee. Minun ei tarvitse muuta kuin luottaa siihen että kaikki tapahtuu kuten pitääkin. Se on mahtava tunne. Saatat edelleen ihmetellä mistä tässä kaikessa on kysymys. Sitä ei voi sanoin selittää ja kuitenkin siitä on puhuttava: rajattomuudesta, määritelmistä ja määrittelemättömyydestä, aivan kaikesta. Mielestä vapautuminen on pitkä, itse asiassa loputon prosessi ja silti se voi tapahtua hetkessä. Ei tule päivää jolloin voisin sanoa olevani valmis ja kuitenkin olen ollut aina valmis ja täydellinen kuten kaikki muukin, aivan kaikki. Ilman täydellisyyttä kehitys ei olisi mahdollista. Täydellisyydessä on jo kaikki. valmiina ja samalla se muokkautuu koko ajan, se ei ole koskaan valmis. Kun puhumme täydellisyydestä, emme itse asiassa puhu muusta kuin käsittee

Olen uudessa tilanteessa, uudessa tilassa. Saan koko ajan uutta tietoa joka tekee elämän entistä mielenkiintoisemmaksi. Kaikki muuttuu, niin tämä blogikin. En halua toimia vanhojen kaavojen mukaisesti eikä se ole enää edes mahdollista. Kun ei ole ajatuksia, kaikki muuttuu. Voi olla, että et ymmärrä nyt mitä kirjoitan. Vaikeaselkoisuus ei ole mikään itsetarkoitus. On myös mahdollista että huomaat jotakin mitä useimmat eivät ole huomanneet, otat minuun yhteyttä ja alat pitää hauskaa. Kaikki on mahdollista. Tarkkaile vaikka ”yhteensattumia”. Ehkä jokin kuva blogeissani on herättänyt huomiosi. Siinä on jotakin tuttua, ehkä se on vastaus johonkin kysymykseen, ehkä olet nähnyt saman asian kuin kuvassa jne. Onko sattumaa edes olemassa? Kaikessa on osa totuutta. Totuus ei ole mitään irrallista. Totuus vain on. Jos otat asiat liian vakavasti, et voi koskaan nähdä totuutta. Kaikki on totta, aivan kaikki, sillä kaikki on mahdollista joskus jossakin jollakin hetkellä ja kuitenkin tässä ja nyt. Nii

Ajattelua voi verrata yksinpeliin jossa ajatukset ja merkitykset poukkoilevat päämme sisällä. Saattaa myös olla että meillä on yksi johtoajatus, josta pidämme kiinni, jossa roikumme kuin apinat narussa. Emme halua irrottaa otettamme, sillä pelkäämme putoavamme. Vaikka putoamisen pelko onkin mielemme luomaa, se on meille silti täysin todellista. On mielenkiintoista havaita kuinka asiat liittyvät toisiinsa ja kuinka ajatus johtaa seuraavaan. Etsimme koko ajan tasapainoa asioitten välillä. Joskus poraudumme johonkin ja kun olemme mielestämme tarpeeksi syvällä, nykäisemme toivoen että meille jäisi käteen jotakin konkreettista. Valitettavan usein kuitenkin huomaamme että emme ole tavoittaneet suurtakaan palaa todellisuudesta. Saatamme myös jauhaa asioita mielessämme. Jauhamalla saame kuitenkin useimmiten tulokseksi vain tasaisen harmaata massaa jolla ei ole mitään todellista käyttöä elämässämme. Jouduttuamme tällaiseen tilanteeseen saattaa olla aika puhdistautua, luopua kaikesta turhasta ja

Parapsykologiseen keskustelupiiriin kuuntelijoita saapui 12, heistä kymmenkuntaa en ollut aikaisemmin tavannut. En tiedä oliko paikalla blogini lukijoita. Todennäköisesti useimmat löysivät tiedon netistä tai saivat ilmoituksen sähköpostilla tai tekstiviestinä. Kuulin että tieto oli myös Hesarin nettisivulla. Ilmoituksissa minut mainittiin näkijänä joka sinänsä tuntuu hieman huvittavalta. En oikein itsekään tiedä miksi minun pitäisi itseäni nimittää, mutta loppujen lopuksi asialla ei taida olla kovin paljon merkitystä. Pyynnöstä ohjasin mielikuvameditaation. Osanottajat onnistuivat rentoutumaan ja vaipuivat syvälle meditatiiviseen tilaan. He näkivät voimaeläimensä, eläinoppaansa, sieluneläimensä tai toteemieläimensä, miksi kokemusta nyt kukin haluaa kutsua. Useampikin näki Bambin tai peuran, joku näki oravan. Netistä löysin mielenkiintoisen artikkelin joka hieman sivuaa aihetta: ”Pohjoisen Euraasian kansoilla samaanin tärkeimpänä henkiauttajana eli sielueläimenä on pidetty hirveä tai pe